Koulussa käyntiä

Ilmeisesti vaihdossa olon tarkoituksena on myös opiskella, joten jouduin ilmottautumaan useille eri kursseille. Heti ensimmäisenä maanantaina tulomme jälkeen saimme Kristiinan kanssa keltaiset kurssitarjottimen omaiset laput. Näistä lapuita tehtävämme on valita kurssit, joille haluamme mennä. Onnistuin bongaamaan kolme (3) englannin kielistä kurssia usean kymmenen kurssin joukosta! Pystyin ilmottautumaan näistä kuitenkin vain kahdelle, koska kolmannen päälle menee enkun ryhmäni. Näiden lisäksi valitsin jonkin mielenhäiriön alaisena poliittista ekonomiaa(?), kommunikaation teoriaa, kansainvälisiä suhteita ja 1900-luvun historian kurssin. Koska olen vaihtari, on minulla myös kaksi kertaa viikossa ranskaa, kerran viikossa englantia (täytyy jatkuvasti ihmetellä muiden maalaisten huonoa englannin kielen tasoa) ja jokin ranskalaisen poliittisen elämän kurssi. Normaalisti yhtä kurssia on vain kerran viikossa, joten ne alkavat nyt tammikuussa ja kestävät kevään loppuun asti! Ihan outoa, kun on tottunut Suomessa käymään useita kertoja viikossa jonkun kurssin luennoilla.

Itse luennot järjestetään saleissa, jotka ovat huomattavasti pienempiä kuin omat auditoriomme Jyväskylässä. Saleissa on myös järkyttävän huono ilma, joten siellä istuminen ja keskittyminen tuntuu mahdottomalta. Yksi luento kestää keskimäärin kolme tuntia, jolloin keskivälissä on n. 15 minuutin tauko. Tauon aikana opiskelijat ryntäävät limsa- ja kahviautomaateille taikka keskustelemaan ympäri salia muiden opiskelijoiden kanssa. Tosin myös kahden tunnin luentojen keskellä on tauko, ehkäpä ranskalaisten keskittymiskyky on suomalaistakin huonompi?

Omat kokemukseni luennoista ovat vaihtelevia. Yhden 3 tunnin luennon ajan luennoitsija istui pöydän takana ja puhui ranskaksi käyttämättä minkäänlaisia apuvälineitä, kuten power pointteja taikka kalvoja. Yritä siinä sitten tajuta mistään mitään. Tuli kyllä nopeasti ikävä Optimaa ja meidän joustavia luennoitsijoita. Toisen kurssin luennolle ei ikinä ilmaantunut luennoitsijaa, joten poistuimme puolen tunnin odottelun jälkeen. Erästä englannin kielistä luentoa vetää ranskalainen nainen, joka puhuu kyllä ihan selvää englantia aksentista huolimatta. Huvittavaa on kuitenkin se, että nainen pyytää aina natiivipuhujia (kuten viimeksi australialaisia) pitämään listaa kaikista hänen tekemistä virheistä tunnin aikana ja palauttamaan listan tunnin loputtua takaisin. Nainen myös unohtelee englannin kielisiä termejä, joten joutuu jatkuvasti täydentämään puhettaan ranskalla.

Ranskalaisilla opiskelijoilla on tapana kirjoittaa ilmeisesti kaikki ylös mitä luennoitsija sanoo. Näin ainakin itse tulkitsen luennolla kuuluvasta äänestä. Ääntä voisi verrata siihen, mikä syntyy yleisessä tentissä, kun ihmiset avaavat tenttikuoret. Tällä kertaa ääni syntyy läppäreiden näppäimistöistä, kun ranskikset kirjoittavat hullunlailla kaiken ylös. Ja kyllä, kaikki tuntuvat pakosti osaavan kymmensormijärjestelmän. Ei Jyväskylässä ikinä luennoilla näe noin montaa läppäriä.

Saa nähdä kuinka kauan jaksan käyä luennoilla ahkerasti ja tunnollisesti. Esimerkiksi keskiviikkosin minulla tulee olemaan koulua 9.30-20.00. Tosin välissä on yksi tunnin ja toinen 2 tunnin tauko.

Alkupalaksi ranskalaista byrokratiaa ja jalkiruuaksi suklaavanukasta

Suomessa suomalainen byrokratia on kasite, mutta myos vaihto-opiskelijan arkeen kuuluu oleellisesti byrokratia. Tassa tapauksessa ranskalainen. Olen ollut taalla viikon ja kerennyt sen aikana juoksemaan niin pankissa, asuntotoimistoissa kuin myos eri virkailijoilla koulussa. Virastoissa ihmiset ovat huomattavasti rennompia kuin Suomessa. Jotain kertoo varmasti se, etta en tieda vielakaan milloin mulla on vuokranmaksupaiva. Ehka se ei ole niin tarkkaa taalla. Maksan kuin jaksan. Ilman byrokratiaa virastoissa juokseminen on silti haastavaa. Siita pitaa huolen se, etta kukaan ei puhu varmasti englantia. Siina sitten yritetaan kommunikoida internet-yhteydesta tai vuokranmaksusta. Enhan olisi halunnut tietaakkaan milloin vuokra maksetaan tai miten netti toimii.

Sitten iloisempiin asioihin. Kouluruokailuun! Meidan yliopiston kampukselta loytyy yksi iso ruokala, joka on auki keskipaivan, sulkeutuu kahdelta ja avautuu taas kuudelta illalla. Kuka nyt kahden jalkeen syo paivaruokaa?! Sen alakerrasta loytyy paikallinen Libri, joka menee myos aikasin kiinni. Kahvi siella maksaa 75 senttia ja cappucino 95 senttia. Ranskalainen kouluruoka sen sijaan maksaa 2,90 ja siihen kuuluu alkusalaatti, paaruoka ja jalkiruoka. Alkusalaatti on yleensa jotain epamaaraista hyvin pienella lautasella, kuten punajuurikuutioita tai tonnikalaa ja kylmia perunapaloja. Paaruokalinjoja on useita, loytyy pasta-, pitsa-, grilli- seka tavallisen ruuan linja. Jalkiruokana tarjoillaan hedelmia, kakkupaloja, erilaisia vanukkaita, jugurttia, leivoksia jne. Ruokaan kuuluu tietysti myos kivikova sampyla, ollaanhan sentaan Ranskassa! Voisi kuvitella, etta Suomessa jalkiruoka mahdollisuuksiin kuuluisi automaattisesti kahvi tai tee. Mutta ei siis taalla, pakko ottaa suklaavanukasta.

Home sweet Chapou

Kolmas aamu koitti tanaan Toulousessa, kun herasin vahan yli kahdeksan siivoojan koputteluun ovelta. Kylla, minulla ei ole keittiota, omaa vessaa taikka suihkua, mutta siivooja ja lavuaari loytyy! Siihen se luksus loppuukin. Asun Chapoussa, joka on paikallinen ylioppilaskyla. Se koostuu viidesta kerrostalosta, jotka on aidatun alueen sisapuolella. Aita menee kiinni tiettyyn aikaan illalla, jonka jalkeen esim. autot eivat paase ilman portin avainta sisalle. Ainakin minun kerrostaloni vetaa vertoja Kortsun DDRalle. Huoneiden seinista rapisee maali, huoneessa toimii vain yksi poytalamppu (taattu tunnelmavalaistus) ja n. 20 opiskelijaa jakaa keskenaan 4 vessaa ja 4 suihkua.

Huoneeni on kokonaan vihrea. Seinat, katto, ovi, ikkuna, patteri seka kaappi ovat vihreita. Ikkunassa on vain yksi lasi seka sen edessa ulkona liikuteltava puinen levy. Ehkapa levyn tarkoitus on toimia eristavana tekijana. Koska minkaanlaista jaakaappia ei ole, sailytetaan esim. jugurttia ikkunalaudalla ikkunan ja puisen levyn valissa. Oman ongelmansa aiheuttaa huoneeni lukko, joka on oikukas. Onnistuin lukitsemaan itseni heti eilen eli ekana aamuna huoneeseni, koska en saanut ovea auki. onneksi Jyvaskylasta mukaani tanne lahti myos Kristiina, jolle heitin avaimen ikkunasta. Han sitten tuli avaamaan oveni ulkopuolelta. Vahan kylla nolotti.

Kavimme ilmottautumassa tanaan koululla. Meidat molemmat on sijotettu kielitasolta 3. ylimpaan ryhmaan asteikolla 1-5. Keskiviikkona alkaa ranskan poliittisen elaman kurssi ja torstaina seka perjantaina on ranskaa ja englantia. noilla kursseilla sitten varmaan tutustuu toisiin vaihtareihin. Toistaiseksi kontaktit ovat jaaneet bonjour -tasolle.